29.3.2013 Israelin reissun viimeinen päivä

Reissun viimeisestä päivästä oli tulossa jo etukäteen tiedettynä pitkä, joten päätettiin aamusta nukkua suoraa aamupalaan saakka ja startata liikkeelle vasta sen jälkeen. Vatsat täynnä ajeltiin uudelleen kohti Kuolluttamerta tarkoituksena retkeillä päivä sen eteläpuolisilla alueilla. Kuolleenmeren lähestyessä alkoi olla näkyvissä muutamia parvia  petolintuja, joten päätettiin etsiä staijipaikka läheltä muuton valtavirtaa. Kymmenestä eteenpäin staijailtiin reilu 1,5 tuntia, kunnes näkyvä muutto alkoi hiipua.

Muuttavien lintujen määrät eivät olleet paikallisessa mittapuussa edes mainitsemisen arvoisia, mutta leppoisassa kelissä ja sopivalla etäisyydellä määrityksiä varten niitä kelpasi katsella. Hiirihaukkoja ja haarahaukkoja jaksettiin laskea vain ensimmäisen puolituntisen ajan, jonka jälkeen keskityttiinkin lähinnä isompiin petoihin. Hiirihaukkoja oli puolessa tunnissa muuttanut noin nelisensataa, joukossa muutama kymmenen haarahaukkaa. Lisäksi muutolla oli kymmenittäin tervapääskyjä/vaaleakiitäjiä ja niiden joukossa joitain alppikiitäjiä.

Muita staijin aikana nähtyjä isompia muuttajia olivat mm:
pikkukiljukotka 83 m
käärmekotka 11m
pikkukotka 1m
pikkukorppikotka 3m
kiljukotka 1m
mustahaikara 20m

Leppoisan auringonoton/staijin jälkeen ajeltiin Yahaviin ja Hatsevaan. Pyörittiin viljelysten ympäristössä etsien kiinnostavaa näkemistä. Molemmista paikoista löytyi peltotulkkuja, josta tuli reissun viimeinen uusi laji ja samalla viimeisin itselle uusi WP-pinna. Etsittiin paikoillta myös alueella esiintyviä arabiankerttuja, mutta niistä ei saatu havaintoa. Peruslajistoa, kuten arabianbulbuleita, pikkumehiläissyöjiä ja taskuja näkyi siellä täällä.

Vaikkei lintuja mahdottoman paljoa nähtykään, karun kaunista luontoa oli kuitenkin mukava katsella. Aina löytyy jotain näkemistä. Jänniä olivat mm. kuivan joenuoman halkeamista kurkistelevat pikkusammakot.

Iltapäivä oli jo pitkällä ja suunnattiin päivän lopuksi Idanin lähelle, hienoille kallioseinämille. Paikalla on mahdollista nähdä aavikkohuuhkaja, mutta sellaista ei illan hämärtyessä havaittu. Aavikkopyitä näkyi siellä täällä ja siitä tulikin viimeinen laji, jonka tämän reissun aikana havaitsin. Viimeisetkin valot oli hävinneet ajeltiin yötä myöten lentokentälle, autoa palauttamaan. Lento kotia kohti lähti aamuyöllä.

Paljon nähtiin ja paljon jäi vielä näkemistä. Yhteensä reissun aikana havaitsin, kotona tehtyjen tarkastuslaskujen jälkeen, 216 lajia. Näistä itselle uusia WP:n alueella havaittuja lajeja oli 58 kappaletta. 

28.3.2013 Autiomaan lintuja

Aamulla suunnattiin uudelleen takaisin Hameysharin pitkälle suoralle, missä eilen nähtiin mukavasti lintuja. Tarkoituksena retkeillä hämärästä majapaikan aamupalaan saakka. Aamu olikin varsin upea. Jo hämärässä kuultiin taivaalta useampien hietakyyhkyparvien ääniä. Lopulta löytyikin lennossa parvi jouhihietakyyhkyjä. Eilisellä paikalla näyttäytyivät myös kruunuhietakyyhkyt.

Aamu tarjosi myös mukavan paikon pikkuaavikkokiurusta, joka näyttäytyi ja lauloi alueella. Muita mukavia lajeja olivat useat lähellä pyörineet aavikkokertut sekä WP-pinnaksi lentänyt  aavikkotulkku. Myös eiliset sarvikiurut olivat paikalla. Ja tällä kertaa vieläkin paremmin kameraystävällisesti. Molemmat emot kantoivat kilvan ruokaa kerjäävälle, nälkäiselle poikaselle. Kiuruja kuvatessa aika vierähti ja tulikin jo lähes kiire aamupalalle.

Aamupalan jälkeen lähdettiin lintupaikkaoppaan opastamana Egyptin rajan suuntaan. Ajatuksena nähdä lisää mahdollisia erämaan lajeja. Kirjakin lupaavasti kertoi että tien varrella ja perillä löytyy kaunista erämaata, "beautiful wilderness". Barot loz nimiseen paikkaan mennessä tie pieneni jatkuvasti ja lopussa jännitettiin jo, päästäänkö perille ollenkaan. Isoimpia tiellä olevia ojia ja kuoppia väistellen päästiin perille Raamatunaikaisen lähteen luokse. Ja yllätykseksi oli päässyt valtava määrä paikallisiakin. Oli joku pyhäpäivä ja varmaan kaikki paikalliset olivat päättäneet lähteä ulos luontoon ja erittäin huonokuntoisen hiekkatien päässä sijaitsevalle parkkipaikalle oli ahtautunut autoja kuin prismaan jouluruuhkassa.

Itse lintuja, joita etsimään lähdettiin tällä lenkillä nähty ennakkotoiveiden mukaisesti vaikka joillain paremman näköisillä paikoilla yritettiin kompatakin. Pajuvarpusia, satakunta lyhytvarvaskiurua, kymmenisen nummikirvistä ja yksittäinen pensastasku. Aikaa kului, eikä mitään erikoista nähty. Tässä vaiheessa reissuväsymys alkoi jo pikkuhiljaa painaa ja etsittiin majapaikka, joka löytyi Aradista. Majoituttiin jo hyvissä ajoin iltapäivällä ja suunnattiin ajoissa nukkumaan.

Päivän saldona pikkuaavikkokiurusta ja aavikkotulkusta uudet WP-pinnat. Reissun lajimäärä yhteensä 212.