29.3.2013 Israelin reissun viimeinen päivä

Reissun viimeisestä päivästä oli tulossa jo etukäteen tiedettynä pitkä, joten päätettiin aamusta nukkua suoraa aamupalaan saakka ja startata liikkeelle vasta sen jälkeen. Vatsat täynnä ajeltiin uudelleen kohti Kuolluttamerta tarkoituksena retkeillä päivä sen eteläpuolisilla alueilla. Kuolleenmeren lähestyessä alkoi olla näkyvissä muutamia parvia  petolintuja, joten päätettiin etsiä staijipaikka läheltä muuton valtavirtaa. Kymmenestä eteenpäin staijailtiin reilu 1,5 tuntia, kunnes näkyvä muutto alkoi hiipua.

Muuttavien lintujen määrät eivät olleet paikallisessa mittapuussa edes mainitsemisen arvoisia, mutta leppoisassa kelissä ja sopivalla etäisyydellä määrityksiä varten niitä kelpasi katsella. Hiirihaukkoja ja haarahaukkoja jaksettiin laskea vain ensimmäisen puolituntisen ajan, jonka jälkeen keskityttiinkin lähinnä isompiin petoihin. Hiirihaukkoja oli puolessa tunnissa muuttanut noin nelisensataa, joukossa muutama kymmenen haarahaukkaa. Lisäksi muutolla oli kymmenittäin tervapääskyjä/vaaleakiitäjiä ja niiden joukossa joitain alppikiitäjiä.

Muita staijin aikana nähtyjä isompia muuttajia olivat mm:
pikkukiljukotka 83 m
käärmekotka 11m
pikkukotka 1m
pikkukorppikotka 3m
kiljukotka 1m
mustahaikara 20m

Leppoisan auringonoton/staijin jälkeen ajeltiin Yahaviin ja Hatsevaan. Pyörittiin viljelysten ympäristössä etsien kiinnostavaa näkemistä. Molemmista paikoista löytyi peltotulkkuja, josta tuli reissun viimeinen uusi laji ja samalla viimeisin itselle uusi WP-pinna. Etsittiin paikoillta myös alueella esiintyviä arabiankerttuja, mutta niistä ei saatu havaintoa. Peruslajistoa, kuten arabianbulbuleita, pikkumehiläissyöjiä ja taskuja näkyi siellä täällä.

Vaikkei lintuja mahdottoman paljoa nähtykään, karun kaunista luontoa oli kuitenkin mukava katsella. Aina löytyy jotain näkemistä. Jänniä olivat mm. kuivan joenuoman halkeamista kurkistelevat pikkusammakot.

Iltapäivä oli jo pitkällä ja suunnattiin päivän lopuksi Idanin lähelle, hienoille kallioseinämille. Paikalla on mahdollista nähdä aavikkohuuhkaja, mutta sellaista ei illan hämärtyessä havaittu. Aavikkopyitä näkyi siellä täällä ja siitä tulikin viimeinen laji, jonka tämän reissun aikana havaitsin. Viimeisetkin valot oli hävinneet ajeltiin yötä myöten lentokentälle, autoa palauttamaan. Lento kotia kohti lähti aamuyöllä.

Paljon nähtiin ja paljon jäi vielä näkemistä. Yhteensä reissun aikana havaitsin, kotona tehtyjen tarkastuslaskujen jälkeen, 216 lajia. Näistä itselle uusia WP:n alueella havaittuja lajeja oli 58 kappaletta.