Aamulla olin vielä unilla, kun puhelin piippasi. Teemu Fors imoitti kummia: Punapäänarsku, Muurame, Muuramenlampi, k a9 nyt...!! Kun olin varma, etten ollut enää unessa nappasin kaukoputken, kiikarin ja koiran mukaan ja lähdin kohti Muuramea. Koira lähti mukaan siksi, että aamulenkki oli vielä tekemättä ja se tehtäisiin samalla kun suunnattaisiin kohti itselle uutta Keski-Suomen pinnaa. Eliksen olin saanut vuonna 2005 löydettyäni naaraan spondesti Parikkalan Siikalahdelta, mutta sen koomin en ollut lajia Suomessa nähnyt.
Kun tavarat oli kokolailla kasassa oli vuorossa koiran pikainen kusetus pihassa ja autolla kohti Muuramenlammen lintutornia. Paikkaa joka on ihan mukava, mutta "jossa ei kuitenkaan koskaan näe mitään". Matkalla tuli paikalta päivitys. Ensimmäisen viestin a9 ei ollutkaan jännityksestä tärisevän löytäjän näppäilyvirhe, vaan tarkoitti oikeasti sitä että paikalla olisi yhdeksän oranssinpunaisena hehkuvan päälaen omaavaa sorsaa. Käsittämätöntä!
Noin 23 minuuttia ensimmäisestä viestistä olin Muuramenlammen tornissa, missä linnut koti-ikkunastaan huomannut löytäjä Teemu odotteli naama virneessä yhdessä Jarmon kanssa. Pakko se oli uskoa, kun itse näki. Keskellä keskisuomalaista lintutyhjiötä on yhtäkkiä maaliskuun alussa 9 komeaa juhlapukuista koiras punapäänarskua. Kolmas havainto KSLY:n alueelta. Ja ylivoimaisesti suurin koskaan Suomessa havaittu parvi. Edellinen ennätys lienee kaksi lintua.
Pikku hiljaa paikalle valui epäuskoisen pöllämystyneitä keskisuomalaisia lintumiehiä ja naisia. Yksi kertoi aamutoimissa puhelimen lähes tippuneen pönttöön, toinen kertoi hotkaisseensa aamukahvit väärään kurkkuun. Ompahan taas hienoja hetkiä lintuharrastuksen parissa Keski-Suomessa.
Kun koiran aamutoimet oli hoidettu loppuun, oli aika suunnata takaisin kotiin aamupinnakahvin keittoon. Iltapäivällä lähdettiin anopin luo Kinkomaalle saunomaan. Matkalla piti poiketa vielä koko perheen voimin ihmettelemässä etelän vieraita. Samalla tuli aloitettua vaunupinnailu. Vielä nimettömänä kulkeva poika pääsi mukaan elämänsä ensimmäiselle bongaukselle vähän alle neljäviikkoisena. Pienessä kiireessä ei listalle muita lajeja narskun lisäksi vielä tullutkaan. Tosin tällä kertaa laatu korvaa määrän. Nuorena on pinna väännettävä vai miten se meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti