torstai 21. maaliskuuta 2013

20.3. Hulasta Ma'agan Mikhaeliin


Aamu aloitettiin kiertämällä Hulan alueella. Aamun sarastaessa pelloilla raikui mustafrankoliinien huudot. Aamun koleus vaihtui nopeasti lämpöiseksi ja päivällä lämpötila lähenteli +25 astetta auringon paistaessa siniseltä taivaalta. Aamupäivän paras havainto oli odotettu liitohaukka. Vanha ja nuori lintu antoivat hienoja lentonäytöksiä Agamon Hulan itälaidalla. Ruovikon laidalta yhytettiin myös pussitiainen ja muita uusia lajeja retkelle.



Nisäkkäitä on nähty reissun mittaan aika mukavasti. Tänäänkin vesiuomissa polski ”jättipiisameita”. Paikallinen eläkeläinen kertoi niiden olevan tuotu aikoinaan turkistarhausta varten Argentiinasta. Mutta koska Israelissa oli paljon kuumempi, turkki jäi ohueksi ja huonoksi ja elukat päästettiin mellestämään Hulan vesille. Nykyään niistä on kuulemma vain riesaa. Nimikin selvisi myöhemmin, rämemajava eli nutria. Näiden lisäksi nähtiin mm. villisikoja ja lähes tuplasti tavallisen kissan kokoinen villikissa.


Kun Hula alkoi olla nähty päätettiin lähteä siirtymään kohti etelää. Matkalla poikettiin Ma’agan Mikhaelin kala-altailla Välimeren rannalla. Navakka tuuli häiritsi merelle katsomista, mutta altailla riitti näkemistä vähän paremmin. Yhden pienehkön kala-altaan reunoilla ja ”yllä” keikkui arviolta päälle 500 yöhaikaraa. Komeita lintuja kaikin puolin.

  


Ma’agan Mikhaelista löytyi myös mm. reissun ekat pikkutyllit ja lapinsirrit. Lisäksi nähtiin lennossa yksi nuori mustapäälokki. Muita lokkeja paikalla edustivat runsaslukuiset naurulokit ja armenianlokit. Yhtään aroharmaalokkia ei porukasta poimittu. Kaitanokkalokkeja sen sijaan oli harvakseltaan siellä täällä. Mukava kaveri oli myös mangusti, joka tuli aivan vierestä syömään sille tarjottuja eväitä. Lähimmillään se oli parin metrin päässä, mutta ei uskaltautunut meidän lähettyvillä heinikon suojasta avomaalle.


Yöpaikka löydettiin Be’er shevasta, missä hotellia etsiessä paikallinen taksikuski yritti vedättää vanhanaikaisella kikalla. Kysyttäessä hotellia kuski kertoi lähimmän olevan 5 km päässä. Että hypätkää kyytiin, niin hän vie perille. Kysyttiin sitten grillin nurkalla notkuvilta sotilailta, jotka sanoivat yhden halvan olevan aivan korttelin päässä, mistä se myös löytyi. Erityisen hauskan tilanteesta teki sama vedätystä yrittänyt taksikuski, joka ajoi morjestaen ohitse meidän seistessä hotellin edessä.

Huomenna matka jatkuu Nizzanan seudulle, mistä pitäisi kaivaa esiin mm. idänkaulustrappi. Retken aikana havaitut lajit 145, tänään uusia WP-pinnoja 1 (liitohaukka). 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti