Aamu aloitettiin kiertämällä Hulan alueella. Aamun
sarastaessa pelloilla raikui mustafrankoliinien huudot. Aamun koleus vaihtui
nopeasti lämpöiseksi ja päivällä lämpötila lähenteli +25 astetta auringon
paistaessa siniseltä taivaalta. Aamupäivän paras havainto oli odotettu
liitohaukka. Vanha ja nuori lintu antoivat hienoja lentonäytöksiä Agamon Hulan itälaidalla.
Ruovikon laidalta yhytettiin myös pussitiainen ja muita uusia lajeja retkelle.
Nisäkkäitä on nähty reissun mittaan aika mukavasti.
Tänäänkin vesiuomissa polski ”jättipiisameita”. Paikallinen eläkeläinen kertoi
niiden olevan tuotu aikoinaan turkistarhausta varten Argentiinasta. Mutta koska
Israelissa oli paljon kuumempi, turkki jäi ohueksi ja huonoksi ja elukat
päästettiin mellestämään Hulan vesille. Nykyään niistä on kuulemma vain riesaa.
Nimikin selvisi myöhemmin, rämemajava eli nutria. Näiden lisäksi nähtiin mm. villisikoja ja lähes tuplasti tavallisen kissan kokoinen villikissa.
Kun Hula alkoi olla nähty päätettiin lähteä siirtymään kohti
etelää. Matkalla poikettiin Ma’agan Mikhaelin kala-altailla Välimeren rannalla.
Navakka tuuli häiritsi merelle katsomista, mutta altailla riitti näkemistä
vähän paremmin. Yhden pienehkön kala-altaan reunoilla ja ”yllä” keikkui
arviolta päälle 500 yöhaikaraa. Komeita lintuja kaikin puolin.
Ma’agan Mikhaelista löytyi myös mm. reissun ekat pikkutyllit
ja lapinsirrit. Lisäksi nähtiin lennossa yksi nuori mustapäälokki. Muita
lokkeja paikalla edustivat runsaslukuiset naurulokit ja armenianlokit. Yhtään
aroharmaalokkia ei porukasta poimittu. Kaitanokkalokkeja sen sijaan oli
harvakseltaan siellä täällä. Mukava kaveri oli myös mangusti, joka tuli aivan
vierestä syömään sille tarjottuja eväitä. Lähimmillään se oli parin metrin
päässä, mutta ei uskaltautunut meidän lähettyvillä heinikon suojasta avomaalle.
Yöpaikka löydettiin Be’er shevasta, missä hotellia etsiessä
paikallinen taksikuski yritti vedättää vanhanaikaisella kikalla. Kysyttäessä
hotellia kuski kertoi lähimmän olevan 5 km päässä. Että hypätkää kyytiin, niin
hän vie perille. Kysyttiin sitten grillin nurkalla notkuvilta sotilailta, jotka
sanoivat yhden halvan olevan aivan korttelin päässä, mistä se myös löytyi.
Erityisen hauskan tilanteesta teki sama vedätystä yrittänyt taksikuski, joka
ajoi morjestaen ohitse meidän seistessä hotellin edessä.
Huomenna matka jatkuu Nizzanan seudulle, mistä pitäisi
kaivaa esiin mm. idänkaulustrappi. Retken aikana havaitut lajit 145, tänään
uusia WP-pinnoja 1 (liitohaukka).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti