Päätettiin lähteä sukulaisretkiporukalla viikonlopuksi eteläiseen Suomeen katsomaan josko Porkkalan niemestä löytyisi vaikka riuttatiira tai pikkukajava. 12.5. aamun sarastaessa käveltiin kallioista polkua kohti Porkkalan kärkeä. Kärjessä puhalteli navakka 15 m/s tuuli, mikä jo hetkittäin puuskissa häiritsi havainnointia. Muuttoa ei kovin paljoa ollut, mutta harvakseltaan meni jotain. Tässä tiirasta luntattuna joitain päivän summia:
Gaviat (kuikkalinnut) yhteensä 151mHanhi 460 m (8a)
Valkoposkihanhi 507 m (17a)
Merikihu 4m
Muuton hiivuttua lähes kokonaan päätettiin lähteä kiertelemään lähiseudun lintupaikkoja. Maarin tornilla yritettiin alueella pyörinyttä pussitiaista, mutta ei sillä hetkellä saatu varmaa havaintoa. Ääni oli kuulunut juuri hetkeä ennen kuin kivuttiin torniin. Ehkä mukavin havainto tornista oli vuoden ensimmäinen pikkusirri, jota ei keväisin muutenkaan kovin usein näe. Muutenkin lintuja varsin mukavasti keskisuomalaisiin lintumääriin tottuneelle.
Maarilta matka jatkui Vanhankaupunginlahdelle, missä Lammassaaren pitkoksilta löytyi komea nuori koiras sitruunavästäräkki. Nuoreksi tunnistaa helposti suttuisesta päälaesta, joka vanhalla linnulla olisi puhtaan kirkkaankeltainen.
Mukava havainto oli myös naaraspukuinen sinirinta, joka kähmyili ruovikon seassa piilokojun edustalla.
Vanhankaupunginlahden kierroksen jälkeen poikettiin uudestaan Maarilla pussitiaista yrittämässä, mutta navakka tuuli hukutti hienosti suurimman osan äänistä. Matkalla kohti nukkumapaikkaa koukattiin Espoon Suomenojalta vielä vuodariksi liejukana.
13.5. aamu valkeni huomattavasti edellistä tyynempänä. Pieni henkäys kävi pohjoisen suunnasta ja tämän vuoksi muutto oli täysin pysähdyksissä. Merellä ei ollut minkäänlaista liikennettä. Aikaa oli haravoida paikallista lintuelämää ja paikalliset hyvällä optiikalla varustetut haukansilmät poimivat mm. riskilän 8,5 km päästä Sommarnin rantakiviltä. Omassa putkessa ei piirto riittänyt kuin luodon päällä käveleviin valkoposkihanhiin, mutta kai ne mustat pisteet riskilöitä oli. Onneksi niitä pyöri myös noin 8 km lähempänäkin, joten ei jäänyt vuodari siitä kiinni. Muista kiinnostavista havainnoista mainittakoon hetken paikallisena pyörähtänyt karikukko ja Dick Forsman, joka havaittiin linturisteilylaivan kannella matkalla kohti Helsinkiä. :D
Lintujen puolesta hiljainen aamu houkutti kiertelemään, joten lähdettiin niemenkärjestä edellistä päivää aikaisemmin. Polulla kävellessä tuli tieto Vanhankaupunginlahdella laulavasta sepelsieposta ja seuraava kohde olikin helppo valinta. Sepelsieppo löytyikin Mölylän rantakallioiden lähettyviltä. Kaunis lintu, joka ei pysynyt aloillaan kuin pienen hetken kerrallaan. Hetkittäin kuitenkin sen aikaa että ehti elämänpinnaa putkella ihailla. 300 eliksen rajapyykki tuli tällä lajilla täyteen. Ja hieno laji olikin.
Lintu jäi aloilleen tasaisen bongarivirran ihailtavaksi ja me suuntasimme jälleen kerran Maarille. Tällä kertaa tärppäsi ja komea koiras pussitiainen ruokaili osmankäämissä koivupuukujan varrella. Päivän toinen elis parin tunnin sisällä edellisestä. Kamera ei sattunut tässä hetkessä olemaan mukana, mutta ihan hyvä niin. Jäipä paremmin aikaa linnun ihailuun. Harmittavan vähän aikaa lintu kuitenkin paikoillaan viihtyi ja katosi hetken aikaa osmankäämiä pöllyteltyään. Sangen onnistunut reissu, vaikkei sitä riuttatiiraa tai rissaa nähtykään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti