24.5. Lättähäntä Ilomantsissa

Itä-Suomi tournee jatkuu. Ilomantsissa odotti pieni pläntti linnustokartoitusta. Alueen laidalla virtasi mukavan näköinen joki. Kymmenkunta metriä leveänä korkeiden puiden reunustama uoma oli komea näky juuri auringonnousun jälkeen.

Joen rannalta löytyi elämisen merkkejä. Siellä täällä oli poikkijyrsittyjä puita majavan harvennushakkuiden seurauksena.

Tullessani pienen koukkauksen jälkeen joen rantaan kuului joelta yllättävän voimakas läiskähdys. Kulkija oli huomattu. Majava varoitti lajitovereitaan vierailijasta.

Hieman yllättäen tämä majava oli kohtalaisen uteliasta sorttia. Se ui ensin pitkän kaarroksen kauempana tasaisin väliajoin hännällä vedenpintaa piiskaten. Sitten se kroolasi kauniisti ohi aivan lähietäisyydeltä.

Majavan lisäksi tuli kuitenkin keskityttyä myös lintuihin, joiden takia paikalla oltiin. Lähellä jokea lauloi pikkusieppo keski-ikäisen kuusen latvassa. Lisäksi paikalla pörräsi useampiakin käkiä, jotka kähisivät toisilleen vihaisesti kukunnan lomassa. Yks kaveri olikin saanut jotain osumaa, mutta en usko että toiset käet tälläistä jälkeä saa aikaan.

Ilomantsi jäi lopulta taakse ja matka jatkui kohti etelää Värtsilän kautta. Sieltä ei mitään rarimpaa löytynyt ja parasta antia taisi olla hopeakallion tornin yli lähes päätä hipoen lentäneet tuulihaukat ja vastahenkäystä päin muuttanut piekana.

 Seuraava aamu kului Ruokolahdella, missä ei leijonaa tullut vastaan. Kummasti se on ainoa asia mikä ihmisille ruokolahdesta tulee mieleen. Ehkä se löytyy sitten seuraavalla visiitillä.